STOP keskustan Pikaratikka-hankkeille

Vihervasemmiston utopia on pelkästään raiteisiin pohjautuva joukkoliikenne pikaratikkoineen yhdistettynä perusteettomaan fantasiaan siitä, että 20 % kaupunkilaisista pyöräilee kesät talvet. Heille eivät riitä jo nyt hyvin toimivat raitiotieyhteydet, kattavat bussiyhteydet (stadin busseista maakaasulla kulkee 29 %, sähköllä 33 % ja kuluvan vuoden aikana sähköllä jo 43 %). 

Näiden suunnitelmien toteutuminen tappaa loputkin ydinkeskustan ravintolat, kivijalkakaupat ja muut palveluyritykset.

Pikaraitiotie Diana-puistosta Mannerheimintietä pitkin Munkkiniemeen ja Kannelmäkeen, pikaraitiotie Hernesaaresta Bulevardia pitkin Malmille, pikaraitiotie Länsisatamasta Mannerheimintielle sekä Topeliuksenkadun raitiotie ovat vuosikymmenien projekteja ja avoimia työmaita. Vaarana on, että niillä karkotetaan loputkin asiakkaat ja myös mahdollisesti asukkaat ydinkeskustasta. 

Valtavista työmaista on merkittävää haittaa keskustan asukkaille, täällä työskenteleville, asioiville ja ennenkaikkea alueen yrittäjille. Työmaiden aiheuttamat liikennekatkot, melu ja sieltä nouseva pöly sekä niiden alta katoavat autopaikat laskevat suoraan elämänlaatua keskustassa. Myös puiden määrä vähenee pyöräteiden alta kuten on käymässä Mannerheimintien suurremontissa.

En voi ymmärtää miksi toimivaa julkista liikennettä ei hyödynnetä edelleen vaan ryhdytään miljardien investointeihin ja kurjistetaan alueiden asukkaat ja yrittäjät. Keskustassa pikaratikat eivät kulje yhtään nopeammin. Bussi on tutkitusti nopein ja pikaratikka yltää bussin nopeuteen vain, jos pääsee kiihdyttämään maksiminopeuteen – vaan ei pääse Dian puisto-Munkkiniemi välillä, sillä pysäkit ovat entiset. Miksi kaikki tämä vaiva, kurjuus ja rahantuhlaus?

Hyvin kyseenalaista päätöksentekoa on se, että näiden raidehankkeiden osalta vedotaan siihen, että vuonna 2021 on nämä valtuustolle esitelty jossain hankelistassa ja siten muka hyväksytty, ilman asiallista erillistä valtuustokäsittelyä. Näin näitä mitä kummallisempia hankkeita putkahtelee toteutukseen käymättä valtuuston kautta kuten surullisenkuuluisa Espan kokeilu. Tulen vaatimaan tämän pitkän hankelistan avaamista sekä valtuustokäsittelyjä kustakin hankkeesta erikseen. Vuoden 2025 talousarvion hankelista on pitkä ja jakautuu moneen hallintoalueeseen (kuten neljä erillistä joukkoliikennettä hoitavaa liikelaitosta/yritystä).

Tammikuussa 2024 on tullut voimaan kaksivaiheinen päätöksenteko poikkeuksellisissa tilahankkeissa, jolloin suunnittelusta päätetään erikseen ja toteutuksesta erikseen. Tämä piti tulla vuoden 2025 alusta myös liikennehankkeisiin, mutta en löydä ko päätöstä.