STOP holtittomalle rahankäytölle

Helsingissä ollaan totuttu höveliin rahankäyttöön ja nyt aggressiivisella investointiohjelmalla pikaratikoihin ynnä muihin ollaan velkaantumassa nopeasti.

Helsingin kaupunki on toteuttanut ja toteuttamassa miljardiluokan projekteja, joiden hyödystä ei ole näyttöä. Hankkeista ei ole myöskään tehty hankkeiden vaikuttavuustutkimuksia kuten muualla Euroopassa tehdään. 

Kruunuvuoren sillat hyväksyttiin valtuustossa maksimissaan 260 miljoonan kustannuksilla, työmaata laajennettiin Hakaniemen hankkeella (budjetti 55 miljoonaa), mutta toteutuma tulee olemaan yli miljardin. Pyöräily-, kävely- ja ratikkasilta, joka tulee palvelemaan noin 10 000 asukasta (jos kaikki kulkevat ratikalla). Mikäli Kruunuvuorenranta kaavan mukaan on rakennettu maksimissaan, silta palvelee noin 23 000 asukasta. Erittäin kummallinen päätös on, että sillalle ei ole pääsyä edes hälytysajoneuvoilla.

Esplanadin autoilun estäminen - toteuma ei ole vieläkään tiedossa, purkutyöt ja mukulakivetyksen korjauskustannukset puuttuvat. Ei hyötyjä, pelkästään haittoja alueen yrittäjille ja Espalla asioiville.

Kluuvikadun sulkeminen vain joukkoliikenteelle on liian aikaista, sillä Keskustatunneli-hanke ei ole edennyt. Myöskään Rekkatunneli Länsisatamasta ei ole edennyt. Nämä hankkeet pitää saada liikkeelle. Rekkatunneli on nyt asemakaavavaiheessa, mutta vihreät vastustavat ja ovat tehneet valituksia. Kirvelilattakoille kun pitää löytää uusi asuinpaikka.

Helsingin kaupungin talousarvio vuodelle 2025 on 4,4 miljardia euroa. Budjetissa on investointeja noin miljardin edestä ja ne tullaan rahoittamaan 400 miljoonan euron lisävelalla. Kaupungin velkaantuminen on talousarvion mukaan kasvaa muutamassa vuodessa miljardista eurosta neljään ja puoleen miljardiin ilman, että verotuotot kasvavat merkittävästi. Helsingin kaupungin investointiohjelma on liian suuri ja hankkeiden järkevyyttä sekä aikatauluja pitää miettiä kokonaan uudelleen.

Tulen myös peräänkuuluttamaan virkamiesvastuuta, jos virkamies naama peruslukemilla tuo investointilaskelman valtuustoon hyväksyttäväksi, vaikka laskelman kokonaisbudjetti ei esimerkiksi kata hankkeessa tarvittavan teräksen hintaa, kuten vuoden 2016 hinnoilla Kruunuvuoren siltoihin (hyväksytty budjetilla 160 miljoonaa). Mikä on hänen vastuunsa? Onko tapahtunut virkavirhe? Samaa voidaan kysyä Espan kokeilun osalta?

Stara pitää yhtiöittää ja myydä tai myydä liiketoimintakauppana. Stara on todella tehoton, vain Helsingin kaupungin työllistämä ja markkinatalouteen kuuluvaa kilpailua haittaava. Toimintatapana näyttää olevan, että katuihin ja jalkakäytäviin kaivetaan kuoppia, siirretään jalankulku muualle, mutta ei ilmoiteta mitä tehdään, millä aikataululla ja kuka tekee. Kaikissa kaupungin rakennus- ja korjaushankkeissa pitää olla aikataulutus sekä sanktiointi aikataulun pettäessä.

Myös joukkoliikenteen päällekkäiset organisaatiot pitää perata. Joukkoliikennettä hoitaa neljä eri organisaatiota ja näiden materiaaleista en ainakaan diplomi-insinöörin koulutuksellani ymmärtänyt mitä tehtäviä kuuluu millekin organisaatiolle.

Huvittavin yksityiskohta näin diplomi-insinöörin tulokulmasta on, että kun on päätetty, että lumea ei saa kaataa mereen (tosin viimeisin vuonna 2013 tehty tutkimus kertoo, että se on ekologisin ja järkevin ratkaisu, jos kuljetusmatkat eivät ole pitkät), niin Vantaalle aletaan rakentamaan lumensulatuslaitosta. Taloyhtiöiden budjetit paukkuvat, kun lunta ryhdytään kuskaamaan Vantaalle, muistaen että tälläkin hetkellä kuljetus Viikkiin maksaa 450 euroa jokaiselta kuormalta.

Uudelleen allokoituja verovaroja pitäisi suunnata muun muassa varhaiskasvatukseen ja vanhustenhuoltoon. Vuoden 2025 talousarviossa nämä eivät ole saaneet kuin indeksikorotukset. Vuodelta 2024 Helsingille tulee vielä maksettavaksi n. 100 miljoonaa HUS:lle, tätä ei ole budjetoitu.